Tiede-taide yhteistyö – Satu Tuittila

Katoava luonto -hanke ja merkittävimmät taiteelliset työt sen parissa:

Katoava luonto -hankkeessa (Jyväskylän yliopisto 2018-2022) tarkasteltiin ja etsittiin uusia keinoja pienen mittakaavan ekologisten kompensaatioiden toteuttamiseksi. Tavoite oli lisätä kansalaisten tietämystä ekologisesta kompensaatiosta ja rohkaista aktivoitumaan kompensaation, luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ja luonnonsuojelun saavuttamiseksi. Hankkeen rahoitti Koneen-säätiö.

Pienet ja tärkeät

Pienet ja tärkeät (ensi-ilta 2020) on ensisijaisesti alakouluikäisille ja perheille suunnattu tanssiesitys luonnolle ja ihmiskunnalle elintärkeistä pölyttäjähyönteisistä – mehiläisistä, kimalaisista, kukkakärpäsistä, perhosista ja kovakuoriaisista. Teoksen sanomaa on tuettu työpajoin sekä Puistopörriäiset ulkoilmaesityksin. Teos on ohjelmistossa vuodelle 2027 asti.

Vapaasti ladattavat infopaketit:

Pörriäisgalleria – Pienet ja tärkeät pölyttäjät -tanssivideo esittelee elintärkeitä hyönteisiä lastentassiteoksen liiketeemojen pohjalta. Kesto 14 min.

Pienet ja tärkeät työpajat (2020-2022)
kuva: Jonna Aaltonen

Pienet ja tärkeät (2020)
kuva: Jarmo Lundgren

Vähin äänin

Vähin äänin (ensi-ilta 2021) on teos, jossa näyttämöllä kohtasivat luonnonsuojelubiologian dosentti, ammattitanssijat ja moderni kuoro. Se käsitteli luonnon monimuotoisuuskriisiä, maapallon historian kuudetta sukupuuttoaaltoa ja mahdollisuuksiamme tukea luontoa.

Esitys oli Jyväskylän yliopiston Katoava luonto -hankkeen, Tanssiryhmä Off/Balancen ja Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistuotanto, joka toteutettiin yhteistyössä Ruamjai-kuoron kanssa.

Vähin äänin trailer: https://vimeo.com/657914195

Polkuni tiede-taideyhteistyöhön

Omassa taiteellisessa työssäni olen vähitellen kulkenut kohti syvempää taiteen ja tieteen vuorovaikutusta. Teoksia Soolojen saaristo (2011) ja Korpi (2014) taustoitin sekä kulttuurihistoriallisilla että luonnontieteellisillä kirjallisilla lähteillä. Niiden aikana kehitin myös koreografista “työkalua”, moniaistista luonnon havainnointia liikemateriaalien lähtökohtina, mitä olen jossain muodoissa käyttänyt useammissa teoksissa myöhemminkin. Katoava kalotti tanssi-installaatiossa (2017) käsittelin ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisen herkkään luontoon ja kirjallisten lähdemateriaalien lisäksi haastattelin paria tutkijaa. Varsinaiseen pitkäjänteisempään tiede-taide yhteistyöhön pääsin syventymään Katoava luonto -hankkeessa.